Runoutta

Olen runotyttö henkeen ja vereen. Runojen kirjoittaminen on puhdistavaa sekä hyvin antoisaa. Rakastan runojen kirjoittamisessa myös sitä, että ne voivat olla melkein mitä vain. Pari säettä riittää jo vallan hyvin muodostamaan runon. Runot ovat kuin pieniä ajatuksia, hetkiä. Runoihin ei tarvitse purkaa koko elämäänsä, vaan vain ne kaikkein kirkkaimmat hetket, välähdykset. Runojen maailma voi aluksi tuntua haastavalta ja vieraalta, mutta kun maailma tulee tutuksi, ei sieltä haluaisi lähteä koskaan pois. Onneksi ei tarvitsekaan.

Ajattelin jakaa myös täällä silloin tällöin omia runojani, sillä olisi mukava kuulla myös teidän ajatuksianne niistä. Tässä runoista ensimmäinen:

Unelmien valtakunta

Tule kylään, olet tervetullut.

Päästä irti kahleista, odotuksista.

Ole vapaa, unelmoi.

Lennä kuin perhonen haaveesta toiseen.

Ole hetken läsnä, sinä.

Aidosti se mitä olet, millaiseksi haluat tulla.

Älä pelkää, haaveile täysillä.

Hetken.

Palaa sinun maailmaasi.

Älä unohda unelmia.

Anna niiden poltella taskuissa,

pyöriä mielessä.

Anna niiden kuljettaa, ole rohkea.

Kurota vielä vähän korkeammalle.

Ota kiinni haaveesta ja anna sen muuttua todeksi,

tee se todeksi.

Anna unelmien tulla vierailulle luoksesi,

toivota tervetulleiksi.

Ehkä saat ne jäämään iäksi.

x Anna